Äkäslompolo

Äkäslompolo – tunturikylä seitsemän tunturin sylissä

Äkäslompolo sijaitsee Kolarin kunnan pohjoisosassa, lähellä Muonion rajaa. Kylä on rakentunut Äkäslompolojärven rannalle, ja sitä ympäröi seitsemän tunturia, jotka luovat alueelle tunnistettavan ja vaikuttavan maiseman.

Nykyisin Äkäslompolo tunnetaan osana Ylläksen matkailualuetta. Se on eläväinen kylä, jossa vierailee vuosittain tuhansia matkailijoita ympäri maailmaa.

Kylän historiallinen tausta

Äkäslompolon alueella on ollut ihmisasutusta jo kivikaudelta lähtien. Varhaisimmat kulkijat olivat saamelaisia, jotka metsästivät ja kalastivat alueella. Saamelaiskulttuurin vaikutus näkyy yhä paikannimissä: äkäs viittaa saamen kielessä peuranpyyntiin ja lompolo järveen tai joen laajentumaan.

Saamelaisia asui alueella vielä 1700-luvulla, kun ensimmäiset uudisasukkaat saapuivat. Kansatieteilijä Samuli Paulaharju kuvaa kylän syntyä näin:

”Äkäslompoloa, yhdeksän tunturin välistä pikkujärveä, josta vain kolme aukkoa vie muuhun maailmaan, piti Mämmilän ukko, Martin Pietari, kalavetenään (…) mutta sitten tuli Ruotsin puolelta Jarhoisten Taneli, teki talon järven rannalle ja valtasi Pietarin kala-apajat.”

Tanelin tilasta kehittyi myöhemmin Tanon tila, joka sijaitsee nykyisin Pyhän Laurin kappelin läheisyydessä ja toimii yksityisenä museona. Kylän varhaisiin tiloihin kuuluvat myös Kaulasen ja Kuopan tilat.

1800-luvulla Äkäslompolo kehittyi hitaasti pieneksi erämaakyläksi. Kylä oli pitkään syrjässä, ja elanto saatiin luonnosta: metsästyksestä, kalastuksesta, poronhoidosta ja pienimuotoisesta maataloudesta.

Alueella on runsaasti jälkiä tervanpoltosta, joka oli vielä ennen sotia tärkeä lisätulon lähde. Myös 1900-luvun alun suuret metsätyösavotat toivat kylään työtä ja elämää.

Matkailu tunturissa

Äkäslompolon matkailu sai alkunsa 1930-luvulla, kun ensimmäiset hiihtomatkailijat saapuivat kylään. Aluksi toiminta oli pienimuotoista: vieraat majoittuivat kyläläisten kodeissa ja tutustuivat paikalliseen elämäntapaan.

Ensimmäiset varsinaiset hiihtomajat rakennettiin 1940-luvulla, kuten Stenan majat, Karinivan maja ja Nilipirtti. Sotien jälkeen matkailu alkoi kasvaa tasaisesti.

Kylän kehitystä vauhdittivat infrastruktuurin parannukset: autotie rakennettiin 1950-luvulla, ensimmäiset kaupat perustettiin ja sähkö saatiin kylään vuonna 1967.

1980-luvulla Äkäslompolon matkailuyhdistys aloitti hiihto- ja ulkoilureittien suunnitelmallisen kehittämisen. Samalla matkailu ammattimaistui ja alkoi houkutella yhä enemmän kansainvälisiä vierailijoita.

1990-luvun laman jälkeen matkailu kasvoi nopeasti. Palveluiden määrä lisääntyi ja alueesta kehittyi entistä monipuolisempi matkailukohde. Vuonna 2005 Ylläksen alue liitettiin osaksi Pallas–Yllästunturin kansallispuistoa, ja samana vuonna valmistunut maisematie Äkäslompolon ja Ylläsjärven välillä vahvisti alueen yhtenäisyyttä.

Matkailusta on sittemmin tullut Kolarin kunnan keskeisin elinkeino, ja Äkäslompolo toimii sen näkyvimpänä keskuksena.