Ilmakuva Kolarin kirkonkylästä: leveä joki kiertyy maiseman halki muodostaen niemimäisen alueen, jolla sijaitsee kylän rakennuksia, teitä ja silta. Ympärillä levittäytyy laaja metsäalue ja hajanaista asutusta. Etualalla metsässä näkyy punaisia rakennuksia ja peltoja. Kuvan oikeassa reunassa on valkoinen Kolarin kartan muotoinen kuvio sekä teksti “Kylien Kolari”.
Kolarin kirkonkylä

Kolarin kirkonkylä

Kolarin kirkonkylä on vahvasti juurtunut Tornion-Muonionjoen varteen – väylän, joka on vuosisatojen ajan muovannut alueen elinkeinoja, tarinoita ja yhteisöä. Menneisyys elää yhä ympäristössä, jossa perinteet ja nykypäivä kulkevat rinnakkain.

Kolarin kirkonkylä – väylän varrella elävä kulttuuri ja arki

 

Kolari on todennäköisesti saanut nimensä miilunpolttajista, joita Tornionjokilaaksossa kutsuttiin aikanaan kolareiksi. Miilunpoltto olikin Kolarin seudulla tärkeä elinkeino, ja sen historia kytkeytyy läheisesti erityisesti Köngäksen rautaruukin toimintaan.

Kansatieteilijä Samuli Paulaharjun kertomusten mukaan Kolari on saanut nimensä myös tarunomaisesta Kolari-ukosta. Tarinan mukaan Kolari-ukko kulki Tornionjokea pitkin ja rantautui nykyisen kirkonkylän kohdalle, Kolarinsaareen. Paikalle syntynyt asuinpaikka tunnettiin nimellä Jokijalka.

Sama väylä, Tornion-Muonionjoki, virtaa yhä kirkonkylän halki. Sen varrelle on vuosisatojen kuluessa rakentunut kylän elämä: kirkko, koulut ja valtaosa asutuksesta.

Vuonna 1819 rakennettu Kolarinsaaren vanha puukirkko on pitkään ollut kylän sydän. Sen ympärillä järjestettiin aikoinaan vilkkaita markkinoita, jotka kokosivat väkeä laajalta alueelta. Vaikka markkinaperinne on Kolarista hiipunut, se elää edelleen Ruotsin puolella Pajalan heinäkuisilla suurmarkkinoilla.

Museoviraston suojelema kirkko on edelleen aktiivisessa käytössä. Siellä järjestetään muun muassa tunnelmallisia jouluaaton hartauksia kynttilänvalossa, usein keskellä kirpeää pakkasta. Kesäisin kirkko toimii konserttien, tapahtumien ja vihkitilaisuuksien suosittuna näyttämönä.

Kirkon pihapiiristä alkaa Kolarin kirkonkylän kyläyhdistyksen rakentama kulttuuripolku, joka johdattaa kävijän peräpohjalaisen elämäntavan juurille. Reitti kulkee tulvaniittyjen viljelyn, jokivarsityön ja vahvan luontoyhteyden maisemissa.

Väylän tarjoamat mahdollsuudet houkuttelevat matkailijoita Kolariin, erityisesti lohensoutu.

Kirkonkylän kylänraitilla näkyy nykyisin myös tyhjentyneitä liiketiloja, jotka voivat ensisilmäyksellä antaa vaikutelman hiljenemisestä. Todellisuudessa kylä elää ja kehittyy yhä aktiivisesti.

Vuonna 2025 käyttöön otettu Kolarin monitoimitalo Jokisydän tuo kirkonkylään modernit puitteet oppimiseen varhaiskasvatuksesta lukioon saakka. Rakennus tarjoaa myös erinomaiset tilat liikuntaan, harrastuksiin ja tapahtumien järjestämiseen.

Kirkonkylältä löytyvät lisäksi jäähalli ja keskusurheilukenttä täysimittaisella tekonurmella. Jääkiekkoseura KoTU Hockey sekä jalkapalloseura Kolarin Kontio liikuttavat viikoittain satoja lapsia ja nuoria sekä vahvistavat koko kunnan yhteisöllisyyttä. Tämä näkyy erityisesti kotipeleissä, jotka keräävät runsaasti yleisöä.

Alueella on myös kattava hiihtolatuverkosto. Valaistu Teuran lenkki (2,6 km) on nimetty olympiavoittaja Pertti Teurajärven mukaan. Ladun varrella sijaitseva Ahmankolon laavu viittaa hänen lempinimeensä, “Ylläksen ahma”.

 

Euroopan unionin sininen lippu, jossa on kaksitoista kultaista tähteä ympyrässä. Lipun oikealla puolella sinisellä tekstillä lukee “Euroopan unionin osarahoittama”.