Väylänpää & Kallioniemi

Väylänpää & Kallioniemi – rajajokikyliä, perinteitä ja Väylän voimaa

Väylänpään ja Kallioniemen kylien juuret ulottuvat 1600-luvulle. Tuolloin alueelle saapui belgialaisia valloneja, jotka olivat tunnettuja raudanvalmistuksen taidoistaan. Heidän osaamistaan hyödynnettiin erityisesti Pajalan Köngäsen ruukilla, joka oli aikansa merkittävä teollinen keskus.

Kuten muissakin Tornion-Muonionjoen varren kylissä, myös Väylänpäässä ja Kallioniemessä elämä on rakentunut joen molemmin puolin. Raja ei ole katkaissut yhteyksiä, vaan kyläläiset ovat säilyttäneet tiiviit suhteet puolin ja toisin.

Jokivarsi on ollut kautta aikojen myös vilkas kulkureitti – eikä aina virallisessa mielessä. Salakuljetus eli niin sanottu joppaus oli aikoinaan yleistä: Ruotsista tuotiin Suomeen muun muassa kahvia, sokeria ja kieltolain aikana myös alkoholia.

Yhteys Suomen ja Ruotsin välillä konkretisoituu edelleen talvisin, kun jäätie yhdistää kylät ja mahdollistaa liikkumisen joen yli.

Rajakylien vahvasta yhteishengestä kertovat myös kyläläisten yhteiset hankkeet. 1990-luvun lopulla Kolarin ja Pajalan alueen työttömät kokoontuivat yhteen ja rakensivat peräti 45 puuvenettä talkootyönä. Samoihin aikoihin syntyi ajatus lossiyhteydestä, joka yhdistäisi kylät entistä tiiviimmin. Kyläläiset hankkivat Ruotsin valtiolta vanhan lossin symboliseen hintaan, mutta hanke ei lopulta toteutunut lupavaikeuksien ja resurssipulan vuoksi.

Alueella toimii edelleen aktiivisesti usean kylän yhteinen Jokivartisten kyläseura, joka ylläpitää ja kehittää paikallista yhteisöllisyyttä.

Väylänpää ja Kallioniemi tunnetaan erityisesti kauniista jokimaisemistaan ja vahvasta lohikulttuuristaan. Kesäisin kylät houkuttelevat kalastajia läheltä ja kaukaa kokemaan väylän tarjoamat mahdollisuudet.

Joen luonne vaihtelee kylien kohdalla. Kallioniemessä rannat ovat kivikkoisemmat, kun taas Väylänpään kohdalla syvä uoma alkaa mataloitua ja muuttaa joen ilmettä. Tämä tekee Väylän jokaisesta kohdasta omanlaisensa ja ainutlaatuisen.