Ruokojärvi & Taapajärvi

Ruokojärvi & Taapajärvi – hiljaisia kyliä, syviä juuria ja erämaan elämää

Ruokojärvi ja Taapajärvi ovat vierekkäiset pienet kylät Sieppijärven ja Lohinivan välisen tien varrella. Ne edustavat perinteistä lappilaista kyläasutusta, jossa luonto, vedet ja pitkät etäisyydet ovat muovanneet elämää sukupolvien ajan.

Ruokojärvi on pitkänomainen kylä, jonka harva asutus sijoittuu Pasma-, Hintta- ja Ruokojärven rannoille. Kylä sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Kolarin kirkonkylältä. Sen vanhin tunnettu asutuspiste on Moonan tila, joka perustettiin vuonna 1842. Myöhemmin tila siirtyi Juho Erkki Mooseksenpoika Moonalle, jonka myötä tilan ja kylän historia vahvistui.

Ruokojärven elinkeinoissa korostuivat pitkään luonnon tarjoamat mahdollisuudet: metsästys, kalastus ja pienimuotoinen maanviljely. Syksyisin järviin kokoontuivat suuret kiiskiparvet, niin kutsutut röästit, joita nostettiin haaveilla ja kuljetettiin hevosilla lähikyliin. Tämän perinteen myötä Ruokojärveltä Vaattojärvelle johtava tie sai nimen Röästie.

Kylän historiassa merkittävä paikka on myös Gullstenin talolla. Se toimi aikanaan kestikievarina, kylän ensimmäisenä postipisteenä sekä kouluna 1930–1940-luvuilla. Taloon liittyy myös kiehtova yksityiskohta: perheessä kasvoi kymmenen poikaa, joista yksi oli myöhempien kirjailijaveljesten taustalta löytyvän Väinö Gullstenin isä.

1900-luvun puolivälissä Ruokojärven elämä oli vilkkaampaa – kylässä toimi useita karjatiloja ja metsätöihin liittyvät savotat toivat työtä. Nykyisin kylä on rauhallinen, mutta sen luonnonläheisyys tarjoaa mahdollisuuksia metsästykseen, kalastukseen ja retkeilyyn. Yhteisöllisyys näkyy erityisesti metsästysseurojen toiminnassa.

Taapajärvi puolestaan on Kolarin kunnan itäisin kylä, aivan Rovaniemen ja Kittilän rajalla. Matkaa Kolarin kirkonkylälle kertyy noin 60 kilometriä. Kylän historia kytkeytyy vahvasti rajojen muodostumiseen: ensimmäinen alueen halki kulkenut raja merkittiin kartalle jo vuonna 1346 Turun ja Uppsalan piispojen sopimuksessa, jossa kiisteltiin muun muassa lohijokien verotusoikeuksista.

Myöhemmin 1700-luvulla alueelle piirrettiin niin sanottu “Lapin ja lannan raja”, joka erotti Kittilän lapinkylän Tornion pitäjästä. Nykyisin Porkkavaara toimii kolmen kunnan – Kolarin, Rovaniemen ja Kittilän – rajapisteenä ja on samalla luonnonsuojelualuetta.

Taapajärveen liittyy myös erämaista henkilökohtaisempaa historiaa. Kylän lähistöllä sijaitsee Emil “Erakko” Heikkisen entinen asuinpaikka, pieni metsäkämppä, jonne pääsee patikointireittiä pitkin. Hän eli alueella vaatimattomissa oloissa 1900-luvun alkupuolella, ja hänen tarinansa on jäänyt osaksi paikallista perimätietoa.

Luonto on yhä keskeinen osa Taapajärven elämää. Lohinivantien varrella sijaitsevat Ylinen ja Alinen Taapajärvi ovat kalaisia järviä, joita kyläläiset ovat kunnostaneet talkoovoimin. Taapajoki puolestaan yhdistää vesireittien kautta alueen aina Rovaniemen Marrasjärvelle saakka.

Ruokojärvi ja Taapajärvi ovat kyliä, joissa hiljaisuus, historia ja luonto kulkevat rinnakkain – paikkoja, joissa mennyt ja nykyinen elämä nivoutuvat yhteen erämaan rauhassa.