Vaattojärvi
Vaattojärvi on laaja ja perinteikäs kylä, jossa järvimaisemat, pitkä historia ja vahva kyläyhteisö muodostavat elävän kokonaisuuden. Kylä tunnetaan erityisesti kulttuuristaan ja kesäisistä lavatansseistaan.
Vaattojärvi – järvimaisemia, perinteitä ja elävää kyläkulttuuria
Vaattojärvi on laajalle levittäytynyt kylä Kolarin kunnan itäosassa. Kylä rakentuu Vaattojärven rannoille ja sitä ympäröiville vaaroille, kuten Vaattovaaralle, Venevaaralle ja Muotkavaaralle. Nykyisin Vaattojärvi tunnetaan erityisesti kauniista järvimaisemistaan sekä vahvasta tanssi- ja kyläkulttuuristaan.
Asutuksen varhaiset vaiheet
Vaattojärven alueella liikuttiin, kalastettiin ja metsästettiin jo varhain, mutta ensimmäiset pysyvät tilat perustettiin 1700-luvun puolivälissä. Vanhimpana tilana pidetään Kylmämaan tilaa vuodelta 1769, ja Heikin tila perustettiin uudistilaksi vuonna 1782. Näiden ympärille muodostui kylän varhaisin pysyvä asutus.
1700–1800-luvuilla alueelle syntyi useita kruununmetsätorppia, jotka ajan myötä muuttuivat itsenäisiksi tiloiksi. Isojako 1800-luvun puolivälissä vakiinnutti tilarakenteen ja loi perustan kylän pelto- ja asutusalueille.
Lapin sodan (1944–1945) aikana suurin osa kylän rakennuksista tuhoutui, mutta sodan jälkeen Vaattojärvi rakennettiin uudelleen. Uudet asuinrakennukset, navetat ja talousrakennukset muovasivat kylän ilmettä, joka on pitkälti säilynyt tähän päivään asti.
Elämää entisaikaan
1800–1900-luvuilla Vaattojärven elämä perustui omavaraiseen maatalouteen. Karjanhoito, viljely ja luonnonniittyjen hyödyntäminen olivat keskeisiä toimeentulon lähteitä.
Järvet tarjosivat runsaasti kalaa, ja erilaiset pyyntitavat – nuottaus, tuulastus, katiskapyynti ja talvinen kolkkaaminen – kuuluivat arkeen. Metsätyöt ja savotat työllistivät kyläläisiä erityisesti 1900-luvun alkuvuosikymmenistä 1960-luvulle.
Kylällä toimi aikanaan useita kauppoja sekä posti, ja tieyhteyksien parantuminen toi mukanaan uusia mahdollisuuksia ja yhteyksiä ympäröivään maailmaan. Vaattojärven oma kyläkoulu palveli pitkään, vuodesta 1929 aina vuoteen 2018 saakka, ja toimii edelleen aktiivisena harrastus- ja kokoontumispaikkana.
Liikuntamahdollisuudet ovat tärkeä osa kylän arkea myös nykyisin. Valaistun pururadan lisäksi Vaattojärvellä on noin 12 kilometrin mittainen Sivakkalenkki-hiihtolatu, minkä ansiosta kylässä on yhteensä noin 14 kilometriä hiihdettävää latuverkostoa. Ladut tarjoavat hyvät puitteet ulkoiluun ja liikuntaan ympäri talvikauden.
Rantapaviljongistaan tunnettu kylä
Yhdistystoiminta on ollut Vaattojärvellä aktiivista jo 1900-luvun alusta lähtien. Varhaisia toimijoita olivat muun muassa maamiesseura ja suojeluskunta. Vuonna 1979 perustettu kyläyhdistys on ollut keskeinen voima kylän kehittämisessä.
Kyläyhdistyksen toteuttamiin hankkeisiin kuuluu muun muassa vuonna 1980 valmistunut valaistu kuntorata sekä vuonna 2018 rakennettu valokuituverkko, jotka parantavat kylän viihtyisyyttä ja elinvoimaa.
Vaattojärvi tunnetaan erityisesti vahvasta tanssiperinteestään. Jo 1920-luvulla tanssittiin salaa – kesäisin ulkona ja talvisin pirteissä. 1940-luvulla kylään rakennettiin tanssilava ja myöhemmin Kisapirtti, joka toimi keskeisenä kokoontumispaikkana.
Nykyisin tanssit järjestetään Vaattojärven uimarannalla sijaitsevassa Rantapaviljongissa. Alun perin kunnan lahjoittamasta kioskista kehittynyt rakennus laajennettiin tanssilavaksi vuonna 1992.
Vaattojärven lavatanssit ovat tänä päivänä laajalti tunnettu tapahtuma, joka tuo kylälle kävijöitä kauempaakin. Kyläyhdistys ylläpitää talkoovoimin sekä paviljonkia että uimarantaa, mikä kertoo vahvasta yhteishengestä.
Vaattojärvi on kylä, jossa perinteet elävät vahvoina ja yhteisöllisyys näkyy arjessa – paikka, jossa järvimaisemat ja kyläkulttuuri tekevät vierailusta viihtyisän ja mieleenpainuvan.
Accept cookies
Please accept marketing cookies to view this content.
