Sieppijärvi

Sieppijärvi

Sieppijärvi on perinteikäs ja elävä kylä, jossa vuosisatainen historia, vahva yhteisöllisyys ja luonnonläheinen elämä kulkevat rinnakkain. Kylä tunnetaan rikkaista tarinoistaan, aktiivisesta kyläelämästään ja monipuolisista palveluistaan.

 

Sieppijärvi – tarinoiden kylä ja yhteisöllisyyden sydän

 
Perimätiedon mukaan Sieppijärven tarina alkaa 1600-luvulta, jolloin eränkävijä, Sieppiäijä, saapui etsimään alueelta hyviä kalastus- ja metsästysmaita. Pian tämän jälkeen seudulle syntyi pysyvää asutusta. Kylän varhaisimmat talot – Satta, Filppa ja Iivari – muodostivat asutuksen ytimen 1700-luvulle saakka, ja niiden ympärille kasvoi vähitellen kylä pihapiireineen, niittyineen ja palveluineen.
 
1700–1800-luvuilla Sieppijärvi sijaitsi tärkeän kulkureitin varrella, kun Sodankylän ja Pajalan välinen talvitie kulki luonnostaan kylän halki. Reitti toi kylään matkalaisia, kauppiaita ja vilkastutti elämää tehden Sieppijärvestä merkittävän risteyskohdan erämaiden ja jokilaaksojen välillä.
 
1900-luvun alussa arki rakentui maatalouden, metsästyksen, kalastuksen ja metsätöiden ympärille. Kylässä toimi monipuolinen joukko ammattilaisia: käsityöläisiä, seppiä, ompelijoita ja kauppiaita. Posti kulki kylään säännöllisesti, ja markkinamatkat rytmittivät elämää.
 
Suurten savottojen aikaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Sieppijärven ympäristö täyttyi työntekijöistä. Talvisin tukit kuljetettiin hevosten vetäminä Naamijoelle ja keväisin uitettiin kohti Tornionjokea. Savottakämpät ja pirtit täyttyivät väestä ja elämästä.
 

Tarinoiden Sieppijärvi

Kansatieteilijä Samuli Paulaharju kulki Tornionjokilaaksossa 1920-luvulla ja tallensi tarinoita myös Sieppijärven kylästä ja sen ihmisistä. Yksi tunnetuimmista on kertomus kolmepäiväisestä taistelusta karhua vastaan teoksessa Vanhaa Lappia ja Peräpohjolaa (1923):
 
”Se oli mieluinen uutinen Sieppijärven miehille… Siellähän nyt on se Lappean Lassin karhu… Heti varustautui kolme miestä, Satan Sainio, Filpan Jussa ja Kankaan Iisko, käymään kuusenperässä nukkujan kimppuun… Ei maltettu edes odottaa seuraavaan aamuun…”
 
Monien vaiheiden jälkeen karhu joutui lopulta antamaan periksi. Taistelulla oli kuitenkin hintansa. Paulaharju kuvaa, kuinka Ruotsin puolen “mahoton tohtori” Flintan Maija ja muut parantajat laittoivat miehet hiljalleen kuntoon ja vasta keväällä ukot kykenivät taas liikkumaan omin jaloin.
 

Sieppijärven kylän uudelleenrakennus

Lapin sota (1944–45) koetteli Sieppijärveä raskaasti. Vetäytyvät saksalaiset polttivat lähes kaikki rakennukset. Vain muutama talo, kuten nykyinen Kolarin kotiseutumuseon Pääkön pirtti, säästyi tuholta. Evakosta palaavat asukkaat rakensivat kylän raunioista.

Sodan jälkeen Sieppijärvi nousi nopeasti uuteen kukoistukseen. Kolarin kuntakeskus sijaitsi Sieppijärvellä 1960-luvulle asti. Kylänraitilla oli kunnantalo, useita kauppoja, pankkeja ja pienyrittäjiä. Vuonna 1956 valmistunut arkkitehti Kaj Englundin suunnittelema kirkko kohosi kylän korkeimmalle kohdalle. Käkilavan tanssit ja juhannusjuhlat houkuttelivat väkeä koko Tornionlaaksosta.

Kylän kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen on jättänyt vahvan jäljen myös perinteikäs urheiluseura Sieppijärven SISU. Seurasta ponnisti useita merkittäviä urheilijoita, tunnetuimpana olympiavoittaja Pertti Teurajärvi, jonka kasvua tuki omistautunut valmentaja ja taustavaikuttaja Iivarin Antti.

Kylän väkimäärä on vähentynyt 1900-luvun alun huippuvuosista. 1960–70-luvuilla moni perhe muutti työn perässä Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. Nykyisin Sieppijärven alueella asuu noin 200 asukasta. Kylällä on oma kyläkoulu, jossa opiskelee noin 40 oppilasta.

Kyläyhteisössä elää edelleen vahva talkootyön henki. Kesäisin Sieppijärven kyläyhdistys ylläpitää vilkasta Sieppijärven uimarantaa, jonka palveluihin kuuluvat kelluva sauna, sup-laudat ja soutuveneet. Talvisin kokoonnutaan kylätalolla juhlien, tapahtumien ja bingoiltojen merkeissä.

Kyläläiset ovat yhdessä talkoilleet kylään myös frisbeegolfradan, valokuituverkon sekä Meän kodan, jossa on mahtava järjestää tunnelmallisia tilaisuuksia.

Sieppijärvi on kylä, jossa historia ja nykypäivä kohtaavat – paikka, jossa vahva yhteisöllisyys, monipuoliset palvelut ja tarinat tekevät siitä elävän ja omaleimaisen osan Kolaria.
Accept cookies

Please accept marketing cookies to view this content.

Euroopan unionin sininen lippu, jossa on kaksitoista kultaista tähteä ympyrässä. Lipun oikealla puolella sinisellä tekstillä lukee “Euroopan unionin osarahoittama”.