Pasmajärvi

Pasmajärvi – kalaisan järven kylä ja elävien perinteiden koti

Pasmajärven kylä sijaitsee Kolarin kunnan kaakkoisosassa, suuren ja kalaisan Pasmajärven rannalla lähellä Pellon rajaa. Alueella on eletty vuosisatojen ajan luonnon rytmissä, hyödyntäen järven ja metsien tarjoamia mahdollisuuksia.

Ensimmäiset pysyvät asukkaat asettuivat Pasmajärvelle 1700-luvulla. Tuolloin verot maksettiin Ruotsin kruunulle vielä luonnontuotteina – usein kalana, kuten särkinä ja haukina.

Nälkävuosien aikaan 1917–1918 Pasmajärvi tunnettiin erityisesti runsaista kiiskikannoistaan, joita kutsuttiin paikallisesti rökhäiksi. Järvestä pyydettiin suuria määriä kalaa kyläläisten ravinnoksi, ja saalista kuljetettiin myös lähikyliin, kuten Sieppi- ja Vaattojärvelle. Tästä sai alkunsa Rökästie – perinteinen melonta- ja soutureitti Pasmajärveltä Tornionjoelle.

Pasmajärvellä perinteiset tiedot ja taidot ovat aina olleet arvossaan. Kyläyhteisöstä löytyi ennen osaamista lähes kaikkeen: kätilöitä, eränkävijöitä, karhunkaatajia ja kaivonkatsojia. Myös hengellinen elämä oli vahvaa – virsiä veisattiin ja maallikkosaarnaajat kiersivät kylästä toiseen.

Perinteiden vaaliminen näkyy kylässä edelleen. Elokuun viimeisenä lauantaina järjestettävät Pasmajärven perinnepäivät kokoavat yhteen satoja kyläläisiä ja vierailijoita. Päivien aikana pääsee tutustumaan esimerkiksi tervanpolttoon, punamullan keittoon sekä jauhojen valmistukseen kylän vanhalla myllyllä.

Kuten monissa Lapin kylissä, myös Pasmajärvellä väkimäärä on vähentynyt rakennemuutoksen myötä. Silti yhteys kotikylään säilyy vahvana: Pasman suku kokoontuu muutaman vuoden välein yhteen, ja kylätalon pihaan nousee suuri juhlateltta täynnä kohtaamisia ja muistoja. Suvun juuret ulottuvat 1700-luvulla eläneeseen Olli Ollinpoika Pasmajärveen, ja nykyisin pasmalaisia elää eri puolilla maailmaa kymmeniä tuhansia.

Luonto tarjoaa Pasmajärvellä monipuoliset mahdollisuudet liikkumiseen ja elämyksiin. Siikajoen varrella sijaitseva vanha mylly on kunnostettu viihtyisäksi retkikohteeksi, jossa on tupa, sauna ja nuotiopaikka. Alueella voi myös majoittua ja nauttia ympäröivästä luonnosta rauhassa.

Myllyltä alkaa noin seitsemän kilometrin mittainen Meän maisemat -luontopolku, joka kulkee Siikavuoman lintutornin, Karijärvien harjujen ja Lompolon laavun kautta Tirroniemeen.

Tirroniemen uimarantaa pidetään yhtenä Kolarin kauneimmista hiekkarannoista. Pitkä ja matala ranta sopii sekä uimiseen että leiriytymiseen, ja alueella sijaitsee myös kunnan leirikeskus.

Pasmajärveltä pääsee helposti retkeilemään Aalistunturille, joka tarjoaa upeat maisemat metsä- ja järviseutujen yli. Huipulla sijaitseva entinen palovartijan mökki toimii ympäri vuoden taukopaikkana retkeilijöille.

Aalistunturi on 372 metriä korkea tunturi Nuottavaaran ja Pasmajärven läheisyydessä. Sen laelta avautuvat laajat näkymät ympäröivään Lappiin, ja kirkkaalla säällä horisontissa siintää Ylläs.

Talvisin tunturille pääsee hiihtäen tai moottorikelkkareittiä pitkin, ja kesällä sinne voi patikoida. Lähimmät kulkuyhteydet löytyvät Aalisjärventien varresta tai Vähavaaran levikkeeltä, joista opasteet johdattavat huipulle.

Pasmajärvi on kylä, jossa luonto, historia ja perinteet muodostavat vahvan ja elävän kokonaisuuden – paikka, jossa menneisyys ja nykyhetki kohtaavat.